1930

Syyskuun 14 päiväksi 1930 oli Lamminpään VPK:n lavalle kutsuttu koolle kokous urheiluseuran perustamista varten. Asiaa oli jo aikaisemmin suunniteltu Salmisella pidetyssä neuvottelussa ja kutsua noudatti 18 henkilöä. Nämä päättivätkin perustaa seuran, jonka nimeksi hyväksyttiin Lamminpään voimistelu- ja urheiluseura Korpi.

Sanat ovat tässä, luonnollisessa järjestyksessä kaikissa perustamisasiakirjoissa, vaikka ne usein myöhemmin, mm. kymmenvuotis-historiikissa on asetettu toiseen järjestykseen: virhelähteenä lienee ollut seuran leimasimen sanamuoto.

Jotkut luulivat seuran nimeä Korpiksi, ja ensimmäisten sääntöjen hätäinen lukeminen antaakin helposti aiheen sellaiseen tulkintaan. Jotta nimi on saatu perusmuodossaan näkyviin, on niihin nim. merkitty "v. ja u. seura Korpi:n säännöt". Toisen virheellisen tulkinnan aihe saatiin ensimmäisistä harjoitusilmoituksista. Niissä nimi oli taivutettu ja kirjoitettu hyvin sujuvalla käsialalla, niin että saattoi lukea myös "v. ja u. seura Korren..."

Ensimmäiset kilpailut

Vuoden vaihteessa oli jäsenmäärä jo 74 ja seuralla oli ripeästi toimiva huvitoimikunta ja naisjaosto sekä säännölliset voimisteluharjoitukset. Korpeen liittyi heti jäseniä paitsi Lamminpäästä myös naapurikylistä, koska muita seuroja oli olemassa ainoastaan Lielahden Kipinä. Pispalassa toimineesta voimakkaasta Alku-seurasta oli tullut lakkautuksen kautta loppu, ja vasta pari vuotta myöhemmin siellä voitiin perustaa uusi seura, josta sitten tuli Korven kovin kilpakumppani. Urheilukilpailuja ei vielä pidetty, kun seura on hiljan perustettu, mutta kuitenkin uudenvuoden valvojaisissa pidettiin yhdet vauhdittomat pituushyppykilpailut.

Liittyminen Työväen Urheiluliittoon

Muun seuratoiminnan päästyä hyvään alkuun tuli urheilukilpailukysymys etualalle, sillä sitä vartenhan seura oli perustettukin. Mutta kilpailutoiminta ei pelkkänä jäsenten keskeisenä toimintana enää vastannut. Niinpä heräsikin ajatus, että seura olisi liitettävä johonkin urheilukeskusliittoon.

Esitettiin ajatuksia, että seuran olisi pysyttävä vain itsenäisenä Lamminpään VPK:n alaisena, joksi se alun perin olisi tarkoitettukin. Tämä ajatus ei saanut suurempaa kannatusta, vaan Työväen Urheiluliittoon liittymisen puolesta esiinnyttiin voimakkaammin.

Pöytäkirjan mukaan päätös olisi ollut yksimielinen, mutta muistitiedon mukaan asiasta suoritettiin äänestys, jossa enemmistö kuitenkin oli liittymisen kannalla.

Suurarpajaiset

Urheilu-, paremmin kuin järjestötoimintakaan ei ollut helppoa, koska ei ollut toimipaikkaa eikä kenttää. Koskelan talon luona oli pieni maakaista, jossa voi hypätä ja heittää, ja Syrjäsen kohdalla oli talvisin hiihtokilpailujen alku- ja päätepaikka.

Jo 1936 Korpi uskalsi ottaa järjestääkseen piirin hiihtomestaruus-kilpailut, jotka tavattomasta osanottajamäärästä huolimatta sujuivat varsin hyvin, ja samaan aikaan ryhdyttiin toimitalon saamiseksi tositoimiin. Oli tosin saatu vuokratuksi Helinin talosta alakertahuoneisto, jossa ennen oli ollut kauppa, siitä tuli Korven historiassa aina muistettava "Morkku", jolla saatiin tulla toimeen kauan, vaikka alun alkaen ymmärrettiin se tilapäissuojaksi ja sellaisenakin kovin vaatimattomaksi.

Niinpä 1934 päätettiin koko maata käsittävien arpajaisten toimeenpanosta. Arvan hinta oli 5 mk ja niitä oli 50000 kpl. Aika ei ollut paras mahdollinen lyödä rahaa kasaan, mutta sievoinen alku omalle rakennus-rahastolle saatiin. Talon rakennus-puuhiin sillä ei kuitenkaan vielä päästy ja sen kartuttaminenkin osoittautui vaikeaksi.

Välillä suunniteltiin valmiin asuntotalon ostamista ja sen kunnostamista välttäväksi kokous- ja juhlahuoneeksi, mutta se hanke kuitenkin raukesi. Vuonna 1936 päästiin sitten vihdoin maahan kiinni, ja seuraavalla kaudella seura omisti jo kaksikin tonttia.

Urheilukenttä Lamminpäähän

Pohjois-Pirkkalan kunta pani myös aikoinaan alulle urheilukentän rakennustyöt, mutta vielä kauan kaupunkiin liittämisen jälkeen kenttä pysyi keskentekoisena. Ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin tultaessa siellä kuitenkin voitiin jo järjestää kilpailuja. Monissa kireissä seuraotteluissa kamppailtiin Autoilijain Sarvesta ja Anderssonin haarikasta, vaikka niissä vielä hiihdon osuus olikin painava. Hiihto ja yleinen järjestötoiminta olivat leimaa antavina ensimmäiselle kymmenvuotiskaudelle, mutta sen päättyessä alkoi yleisurheilu tulla yhä enemmän vallitsevaksi. Kun kentälle tuli sadan suora kuntoon, nousi aivan kentän viereltä seuran ensimmäinen sprintteri, joka sitten olikin seuran huomatuin nimi ensimmäisen kymmenvuotiskauden päättyessä.